Edellinen
- Seuraava - Joka etusivulle! - mobi - Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999. - Päätoimittaja Pertti Manninen Yhteys - Kävijät 140685 - OLEN OLLUT TIETÄMÄTÖN 07.04.2016
Maanantai 2016-04-18
1872 - HUHTIKUU 2016
Nordean Björn Wahlroos: Emme ole tehneet mitään väärää. - Nordean mukaan se ei ole ohjannut asiakkaitaan veronkiertoon. Yle 07.04.2016.



Nettisanomat 2016- 04-18. Panama-paperit. Nordea, Björn Wahlroos, hallituksen puheenjohtaja. Yle 04.07.2016.

Yle TV1 uutiset. Torstaina 04.07.2016.
Wahlroos: Emme ole tehneet mitään väärää.
Wahlroos: Konserni ei ole syyllistynyt väärinkäytöksiin.

Nordean mukaan se ei ole ohjannut asiakkaitaan veronkiertoon ... konserni ei ole syyllistynyt väärinkäytöksiin veroparatiisikytköksissä. Hän uskoo silti ns. Panama-vuotokohun kolhineen Nordean mainetta. Nordean on paljastettu perustaneen asiakkailleen veroparatiisiyhtiöitä.

- Wahlroos törmäsi toimittajamuuriin saapuessaan UPM:n kokoukseen. Hän kertoi veroparatiisikohussa olevan pankin selvittäneen toimiaan.

Björn Wahlroos, hallituksen puheenjohtaja, Nordea
Tässä ei ole tehty väärin lainsäädännön, pankkisääntelyn tai meidän sisäisten sääntöjen mukaan. Meillä on tiukemmat sisäiset säännöt tästä vuoidesta 2009 kuin mitä laki edellyttää.

Jyrki Hara, Yle
Nordean asiakkailla on Panamassa vähintään kymmeniä hallintayhtiöitä. Wahlroosin käsityksen mukaan vain yksi asiakkaista on suomalainen.

Björn Wahlroos, hallituksen puheenjohtaja, Nordea
Me kiristimme kriteereitä 2009 ja ilmoitimme selkeästi, että kaikki tämä tulee menemään verottajan tietoon. Edellytimme, että tämän täytyy olla verotuksellisesti okei. Menetimme paljon asiakkaita ja siksi näitä on ollut vähän 2009 jälkeen.

Walroos kertoo olleensa Nordean Panama-bisneksistä tietämätön.

Björn Wahlroos, hallituksen puheenjohtaja, Nordea
Sain kuulla siitä 17.3. yhtiökokouksen yhteydessä. Minulla ei ole ollut mahdollisuuksia antaa siitä mitään ohjeistusta.

Wahlroos pitää Panama-kohua Nordean osalta ylimitoitettuna. Hän sanoo, ettei se ole ainoa pankki, jolla on kytköksiä veroparatiiseihin. Hän on valmis selvittämään asiaa Suomen ja Ruotsin parlamenteille.

Timo Valtonen. Yle
Näettekö, että tämä on paha kolaus Nordean maineelle?

Onhan se kolaus, en tiedä, onko se paha vai ei. Ikävä kyllä se kolaus perustuu aika lailla rajalliseen informaatioon.

Pelkäättekö, että ihmiset äänestävät jaloillaan, onko siitä merkkejä?

Ei erityisen paljon. Asiakkaana se on minulle rakas asia, että saa äänestää jaloillaan, joten en halua sitä kritisoida.


Yle TV1 uutiset. Torstaina 04.07.2016.
Tekstit ruutuun lyhennettyjä.

Berislav Jurisic, kuvaus. Marko Karvinen, editointi.


VIDEO!

https://www.youtube.com/watch?v=DdVFMLgS2nc


SEURAAVA:

Nordea käynnisti selviytyksen toiminnastaan.

Ruotsissa piensijoittajat suuttuivat Nordean veroparatiisikytköksistä. Nordean johto on käynnistänyt selvityksen pankkitoiminnastaan.

- Nordean johto saapui selvittämään verokeidaspaljatuksia. Toimitusjohtaja hehkutti avoimuutta ja vuoropuhelua.

Casper von Koskull, konsernijohtaja, Nordea
Varmistaaksemme että menettelytavat ovat kunnossa, eikä toimintaan kuulu verojen välttely, olemme aloittaneet selvityksen pankkitoiminnasta.

KUVASARJA JA VIDEO KATSO!



Kuva vuodelta 1992.

Jonkinlainen valikoima Björn Wahlroosista Nettisanomista vuodesta 1999 alkaen!

1999
Alho- Sundqvist II: Ministeri Tuomioja armahti ex-ministeri Suomisen pääministeri Lipposen ja ministeri Niinistön hymistessä taustalla.


"Täysin selvittämättä on jäänyt asiaan liittyvä hauska yhteensattuma: Ministerin päätös pitkitti juuri sopivasti konkurssiinmenoa niin, että silloinen Suomen Yhdyspankki (SYP) onnistui turvaamaan itselleen ja konkurssin ulkopuolelle 300 miljoonan saatavansa. Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä oli tapahtumahetkellä Bror Wahlroos ja Suomen Yhdyspankin eräänä johtajana hänen poikansa Björn Wahlroos."

http://www.nettisanomat.com/
1999/08/12/netti1208.htm#alho2


2004
Pankki oli matkalla kohti loppuaan, osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet olivat vaarassa.

"Johtokunnan jäsenet Ahti Hirvonen ja Björn Wahlroos lukivat madonlukuja ja johtivat puhetta. Lopuksi esitettiin Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio: Oli turvattava paikallaolijoiden ja muidenkin pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset."

http://www.nettisanomat.com/
2004/05/20/pankkivankituki.htm


2005
Keskiviikkona 4. toukokuuta 2005.  Numero 354. 



"Kokoomuslaiset hykertelevät varallisuusveron poistoa. Näin hallitus muistaa Suomen rikkaimpia. Iltalehti. Uutiset lauantaina 11.12.2004.

Kuvatekstit:  "SanomaWSOY:n suuromistaja Aatos Erkko - 1 408 661 euroa vähemmän veroja. - Erkkojen perillinen Rafaela Seppälä - 830 965 euroa vähemmän veroja. - Sammon suuromistaja Björn Wahlroos - 568 000 euroa vähemmän veroja. - Onnisen suuromistaja Anja Toivanen - 535 405 euroa vähemmän veroja. - Elcoteqin suuromistaja Antti Piippo - 279 717 euroa vähemmän veroja."

http://www.nettisanomat.com/
2005/05/04/varallisuusvero.html


2005
Aakkosjärjestyksessä toisiinsa kietoutuvaa moskaa. Varallisuusveron poisto.

"Faktaa Kauppalehti Pressossa: “Veron kumoava laki viimeistelyvaiheessa. Varallisuustiedot pidetään julkisina. Hallitus päätti tulopoliittisen kokonaisratkaisun yhteydessä, että varallisuusverosta luovutaan vuodesta 2006 lähtien. Samalla kun varallisuusvero kumotaan, säädetään uusi arvostuslaki.

Arvostuslakia tarvitaan, koska varallisuusveron kumoamisen myötä poistuvat myös vanhat säännökset varallisuuden arvostamisesta. Arvostuslaki pitäisi lakiluonnoksen mukaan varallisuustiedot edelleen julkisina. Laki varallisuusveron kumoamisesta on parhaillaan viimeistelyvaiheessa ja se annettaneen eduskunnalle tämän kuun lopussa.

Varallisuusveron tuotto on liikkunut viime vuosina sadan miljoonan euron yläpuolella. Esimerkiksi vuonna 2003 varallisuusveroa kilahti valtion kirstuun noin 123 miljoonaa euroa. Varallisuusverotilastojen kärjestä löytyvät muun muassa Sanoma -WSOY:n suuromistajien Aatos Erkon ja Rafaela Seppälän, Sammon pääomistajan Björn Wahlroosin, Onninen-konsernin pääomistajan Anja Toivanen-Koiviston ja Lemminkäisen omistajiin kuuluvan Erkki J. Pentin nimet."

http://www.nettisanomat.com/
2005/09/28/optiotjahuomio.htm


2006
Nettisanomat lauantai 2006-11-11.



Legenda: "Jos sä olet niin helvetin fiksu, niin miksi sä olet niin helvetin köyhä."
Henrik Kuningas.

Nyt 2006:
"Pörssissä Sammon osake kallistui torstaina lähes kahdeksan prosenttia. Seurauksena Wahlroosin osakeomistuksen arvo kasvoi 208 miljoonasta eurosta 224 miljoonaan euroon." Helsingin Sanomat perjantaina 2006-11-10. Kuva: "Super Nova". Pertti Manninen.

http://www.nettisanomat.com/2006/11/11/etusivu.html


2006
Sampo Pankki myytiin Tanskaan.



 
Otsikko: Sampo Pankki myytiin Tanskaan. Sampo-konsernilla on nyt kassassa irtorahaa 5 miljardia. Wahlroos: Suomen suurin käteiskauppa. Konserniin jäävät vakuutusyhtiö If ja Henki Sampo.

Kuvateksti: Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos esitteli eilen tyytyväisenä Danske Bankin kanssa tehtyä kauppaa. Wahlroosin oman Sampo-omistuksen arvo kasvoi torstaina 208 miljoonasta eurosta 224 miljoonaan euroon. Yhtiön osakkeen arvo nousi pörssissä eilen lähes kahdeksan prosenttia. Kuva: Juhani Niiranen. Helsingin Sanomat. Perjantai 2006-11-10.

http://www.nettisanomat.com/
2006/11/11/etusivu.html#sampo


2006
Pääkirjoitus. Vaurastumisesta tulee tehdä hyve eikä sitä tule tulkita "riistoksi".

"Kuka näin sanoi ja milloin?  Ehkä monikin, mutta Nettisanomiin, Viikon Kettuseen, se tarttui Jyväskylän ex-kaupunginjohtaja Pekka Kettusen kirjoituksesta Keskisuomalaisessa 1999-07-25.
...

Björn Wahlroos sai tiettävästi tämän elämänohjeen kuuluisalta aikaisempien vuosikymmenien sijoittajalta Henrik Kuninkaalta, joka on pitänyt kyllä hyvin matalaa profiilia rikkauksistaan. Legendan mukaan Kuningas olisi tuhahtanut Wahlroosille nämä kuuluisat sanat: "Jos sä olet niin helvetin fiksu, niin miksi sä olet niin helvetin köyhä."

Tässä nyt kuitenkin ensiksi Helsingin Sanomissa julkaistun jutun nimi: Sampo Pankki myytiin Tanskaan. Sampo-konsernilla on nyt kassassa irtorahaa 5 miljardia.

Wahlroos: Suomen suurin käteiskauppa. Konserniin jäävät vakuutusyhtiö If ja Henki Sampo. Kuvateksti oli seuraava: Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos esitteli eilen tyytyväisenä Danske Bankin kanssa tehtyä kauppaa. Wahlroosin oman Sampo-omistuksen arvo kasvoi torstaina 208 miljoonasta eurosta 224 miljoonaan euroon. Yhtiön osakkeen arvo nousi pörssissä eilen lähes kahdeksan prosenttia. Helsingin Sanomat. Perjantai 2006-11-10.

Hiukan lisää muistinvaraista omaisuustietoa ja omaisuuden mukanaan tuomaa tietoa. Björn Wahlroos omistaa Halikossa, Salon kupeessa kartanon, jota on aikoinaan isännöinyt Kustaa Mauri Armfelt.

Maaomaisuuttaan Wahlroos lisäsi muutama vuosi sitten maanvaihtokaupalla. Nokian tehtaiden vierestä Salon kaupunki sai teollisuustontteja Wahlroosilta ja Wahlroos sai sata tai ehkä enemmänkin hehtaaria metsämaata. Ei kai Nokia sinne mitään enää ole lisää rakentanut. Kaupungin päättäjät tietenkin tekivät oikein, kun ottivat huomioon tämän rakentamismahdollisuuden maanvaihdossaan. Tämä nyt muistinvaraisesti.

Jossakin tv-ohjelmassa kerrottiin myös, että Björn Wahlroos saa suunnilleen eniten EU:n maataloustukea Brysselistä. Eihän siinä mitään nokankoputtamista ole. Tuki jaetaan EU:n hyväksymien sääntöjen mukaan ja asia on ihan klaari suuresta porusta huolimatta.

Tähän kuitenkin ihan sirpaleista tietoa Björn Wahlroosista ja häneen henkilöityneestä Sammosta ja sen edeltäjistä. Luettelo yrittää olla kattava. Siis kaikki, mitä Nettisanomien arkistosta löytyy.

Niinhän siinä sitten kävi, että aikapula iski päälle ja vanhojen lehtien läpikäynti oli lopetettava, tällä kertaa. Kun katkelmat ja kokonaiset jutut ovat aikajärjestyksessä julkaisuajankohdan mukaan, niin tosielämän tapahtumat ovat sikin sokin. Kertomuksesta tuli enemmänkin valtion omaisuuden hävittämiskertomus, joka ehkä hiukan kertoo taustoista. Paljon puuttuu asioita ja henkilöitä. Tämä kappale tuli tähän viimeisenä, joten ehkä edellinen kappale on syytä toistaa.

Tähän kuitenkin ihan sirpaleista tietoa Björn Wahlroosista ja häneen henkilöityneestä Sammosta ja sen edeltäjistä. Luettelo yrittää olla kattava. Siis kaikki, mitä Nettisanomien arkistosta löytyy.
...

Tässä siis joitakin sirpaleita. Ympäristöä, sille, miten joku erityisesti vaurastui. Taisi käydä niin, että Björn Wahlroos onnistui ostamaan Sypiltä tai Unitakselta tai tähän liittyvältä jonkun pankin pikkuisen osan tehtyään tietenkin ensin hyvät palvelukset emoyhtiölle. Tämän osasen Björn Wahlroos onnistui myymään Postipankille tai Leonialle tai tähän liittyvälle saaden maksuksi kaksi prosenttia entisen valtion pankin, Postipankin tai sen seuraajan oaskkeista. Suunnilleen ehkä näin. Loppu onkin sitten legendaa jo eläessään!

Pääkirjoitus. Lauantai 2006-11-11. Nettisanomat. Pertti Manninen

http://www.nettisanomat.com/
2006/11/11/etusivu.html#vaurastumisesta


2008



"Nalle Björn Wahlroos". 1992

Miksi juuri nyt? - Tähdet olivat suotuisat.

Kuva Timo Erkki-Heinon ohjelmasta "Pankkiryöstö" vuodelta 1992.

http://www.nettisanomat.com/
2008/05/08/etusivu.htm


2012
"Tervetuloa Kakkukahville! Nordean 150-vuotisjuhlan kunniaksi tarjoamme kakkukahvit klo 10.00- 16.00. Nordea. "
Hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos: "Pölvästeille tiedoksi: Kakkukahveita ei tietenkään tarjoilla jo suljetuissa konttoreissa tai konttoreissa, joista on väkeä vähennetty niin, ettei tarjoilua pystytä järjestämään."

Keski-Suomi. Jyväskylä. Vaajakoski. Nordean konttorilla maanantaina 2012-05-21 klo 13:39 - 13:41. Kuvat: Pertti Manninen.

http://www.nettisanomat.com/2012/05/21/etusivu.htm


Tämä oli jonkinlainen valikoima Björn Wahlroosista Nettisanomista vuodesta 1999 alkaen.


Kuva vuodelta 1992.

 

 

 

 

 


Edellinen
- Seuraava - Joka etusivulle! - mobi - Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999. - Päätoimittaja Pertti Manninen Yhteys - Kävijät 140685 - KUVA. PRESIDENTIN PUHE 03.02.2016
Perjantai 2016-04-15
1871 - HUHTIKUU 2016
Ronja nauttii auringon lämmöstä.
Lukijan kuva: "Ronja nauttii auringon lämmöstä." Lähettänyt Erika Manninen tänään 15.04.2016. Palkkio: Hyvä mieli.
ISONNA!

Toimittajalta:
Tänään aamulla radiota kuunnellessani kuuluttaja kertoo olevan Chaplinin syntymäpäivä ja soittaa Muistojen bulevardissa sen Nonsense-laulun tästä samasta elokuvasta.

Tämä Smile-suomennos on syntynyt 2001 silloin kun raha-asiat olivat hetken järjestyksessä, vain pari viikkoa. Sitten tuli lasku, josta vieläkin riidellään, pikemminkin siitä kirjoittamisesta, kunnianloukkauksesta, pikemminkin enää kirjoitusten poistamisesta.

2015-04-2016 Pertti Manninen.

"Tämän saatekirjeen (31.05.2001) mukana asianajaja Pekka Mononen lähetti uudet laskut, joissa maksajat ja laskun aiheet olivat muuttuneet niin, että hän edusti samassa riita-asiassa sekä kantajaa että vastaajaa. "

http://www.nettisanomat.com/
2004/05/06/etusivu.htm

HUHTIKUU 2016
Arkisto 2001

SMILE
from MODERN TIMES

SMILE, thou' your heart is aching,
SMILE, even tho' it's breaking,
When there are clouds in the sky,
you'll get by,
If you SMILE though your fear and sorrow,
SMILE and maybe tomorrow,
You'll see the sun come shining thru
for you.

Light up your face with gladness,
Hide ev'ry trace of sadness.
Alto' a tear
may be ever so near,
That's the time you must keep on trying,
SMILE, what's the use of crying,
You'll find that life is still worth while,
If you'll just SMILE.


AIN', hymy voimat antaa.
AIN', hymy taakat kantaa,
harmaatkin pilvet puistat
kun muistat
hymy AIN' pois vie murheen, huolen,
AIN', hymy ilon puolen
tuo auringon paistelulle,
sulle.

Kasvoillesi onni suo.
Suru aina murheet tuo,
nyt ne peitä,
kaikk' kyyneleet heitä.
Nyt se on tehtävä, itku pois,
AIN', hymy elämän tois.
Taistele, muista sääntö vain,
niin, hymy AIN'.

SMILE
from MODERN TIMES

Lyric by
JOHN TURNER and GEOFFREY PARSONS

Music by
CHARLIE CHAPLIN

Moderately, with great warmth

AIN' - HYMY

suomennos: pertti manninen,
1.0-versio, 17.05.01



modern times - nykyaika. kuvitelma.

http://www.
nettisanomat.com/ 2001/05/17/hymy.htm

Never ending story – kunnianloukkauskirjoitus vuodelta 2004 yhä oikeuskäsittelyssä.

Nettisanomat julkaisi vuonna 2004 kirjoituksen, joka vuosia myöhemmin rupesi loukkaamaan asianajajan kunniaa.

Keski-Suomen käräjäoikeus tutki tammikuussa 2012 asian ja tuomitsi Nettisanomien päätoimittajan kunnianloukkausrikoksesta rangaistukseen ja korvauksiin. Sen jälkeen Vaasan hovioikeus ei ottanut asiaa käsiteltäväkseen.

Korkein oikeus pysytti itse tuomion voimassa, mutta palautti asian käsittelyn kirjoitusten poistamisen osalta takaisin hovioikeuteen.

Käräjäoikeuden poistamismääräys koski kaikkea mahdollista tekstiä, jossa asianajajan nimi tai toimiston nimi on mainittu, riippumatta siitä missä yhteydessä nimi on esiintynyt.

Hovioikeus sitten joulukuussa 2015 antoi tuomion,jonka mukaan nyt kunniaa loukkaavat ilmaisut pitää poistaa, taas ilman sitä selvitystä missä yhteydessä asiaa on käsitelty kirjoituksissa tai oikeudenkäyntipöytäkirjoissa tai muissa viranomaisten lähettämissä papereissa.

Poistamismääräys on Nettisanomien mielestä edelleen liian laaja, loukkaavuutta ei ole todettu kuin oikeudessa esitetyissä teksteissä.

Lisäksi hovioikeus määräsi poistettaviksi hakutulokset. Vaatimus on aivan absurdi, eihän loukkaavuutta voi todeta vasta kuin lukemalla itse tekstiä, johon hakukone viittaa.

Lisäksi Nettisanomien päätoimittaja pyytää korkeinta oikeutta selvittämään onko hovioikeudessa ollut tarpeellista tutkia netin sisältöä 30 tuntia tapauksessa, jossa arvioitiin vielä vailla lainvoimaa olevia poistoja, joita pankin edustajan asianajaja suoritti antaumuksella.

Mikäli korkein oikeus ottaa jutun käsiteltäväkseen päätös tullee ehkä vuonna 2017, joten kirjoitusta koskeva oikeudenkäynti päättyy 13 vuotta jutun julkaisemisen jälkeen.

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Maanantai 2016-01-18 10:08.

http://viikkosanomat.fi/2016/01/18/never-ending-story-kunnianloukkauskirjoituskirjoitus-vuodelta-2004-yha-oikeuskasittelyssa/

KUNNIANLOUKKAUS.
Hovioikeudessa 01.10.2015 Lue!
Hovioikeuden tuomio 01.12.2015 Lue!
Valituslupapyyntö Korkeimmalle oikeudelle 01.11.2016 Lue!

 

 

 

 



ARKISTO: MAALISKUU 2013

"Jyrki, Robin ja Minä".



"A fantastic #Robin Concert. Positive, full of energy. A great young man. http://twitpic.com/ca8qqh"
Osasuurennos Alexander Stubbin keskiviikkona 2013-03-13 julkaisemasta kuvasta. Pertti Manninen.

http://www.nettisanomat.com/ 2013/03/13/etusivu.html

HUHTIKUU 2016

STUBB ON ILMOITTANUT OSALLISTUVANSA TANGOMARKKINOLLE!

Valtiovarainministeri Göran Stubb joutui jättämään Bostonin maratonin väliin. Korvauksena tästä takaiskusta hän twiittasi osallistuvansa tänä vuonna Tangomarkkinoille.

"Olen jo pitkään ihaillut sitä elämän kirjoa, jota tangot kuvaavat. Pidän erityisesti seuraavista tangoista, jotka sopivat erityisesti minulle ja ovat mieleen painuneet:"

"Siks’ oon mä suruinen
Satumaa
Nuoruustango
Tähdet meren yllä
Kuoleman paikka
Taas lasken tiiltenpäät
Täysikuu"

Nettisanomat. Pertti Manninen. 01.04.2016.



 

Ymmärrys

Herra, suo minun ennemmin ymmärtää kuin saada ymmärrystä.
Franciscus Assisilainen

Kun järki sekoittuu jaloimpiin aistimuksiin ja ne muodostavat yhden kokonaisuuden, tätä voidaan täydellä syyllä nimittää elävän olennon olemassaolon pelastajaksi.
Platon

Tämä maailma on komedia niille, jotka ajattelevat ja tragedia niille, jotka tuntevat.
Horace Walpole

Niin kauan kuin ihminen ajattelee, hän on vapaa.
Ralph Waldo Emerson

Ei riitä, että järki on terävä. Tärkeintä on käyttää sitä oikein..
René Descartes

(41) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Huhtikuu.
Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012.


Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen - Yhteys: nettisanomat @hotmail.com - Jokaiselle etusivulle!

Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat-blogiIlmoita ilmaiseksi sivu! - 101 ilmoitusta -

 

 

 

 

 



Arkisto 2000: Ahneus tuhoaa yhteisen lepopäivän. Lue! - Kauppojen uudet aukiolot pyhätestiin pääsiäisenä. Lue!

ARKISTO MARRASKUU 1999

VARJOJA

Pankinomistajien tuessa

Mauno Koivisto vai Esko Aho vai Ulf Sundqvist vai Pentti Kouri vai Per-Erik Lundh vai Jaakko Lassila
vai vai vai ...


voi voi voi ...

Kysymyksiä, jotka ovat jääneet vaille vastausta.

Mihin ja kenen taskuihinsa rahat katosivat?

Milloin huomattiin, että kansalaiset pistetään maksumiehiksi ja miten tämä tieto hyödynnettiin jos jollakin taholla ja tasolla.

Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää?

Nettisanomat.com 18. marraskuuta 1999 pm


vai vai vai ...

Mauno Koivisto vai Esko Aho vai Ulf Sundqvist vai Pentti Kouri vai Per-Erik Lundh vai Jaakko Lassila

Pankinomistajien tuessa



VARJOJA


Mauno Koivisto
, entinen Suomen tasavallan presidentti, entinen Suomen Pankin johtaja ja entinen Työväen Säästöpankin (myöhemmältä nimeltään STS-pankki) johtaja, entinen grynderirakentamisen konsultti, nykyisin eläkkeellä. Kirjoitti huomiota herättäneen artikkelin Keskisuomalaisessa: "Säästöpankit joutavat mennä" juuri ennen säästöpankkien lahtaamista.


Esko Aho
, entinen Suomen pääministeri ja entinen Kannuksen kunnan elinkeinoasiamies, nykyinen presidenttiehdokas.


Ulf Sundqvist
, Entinen ministeri ja entinen STS-pankin pääjohtaja, nykyinen konsultti, ollut syytteessä kavalluksesta, joka viime kesähelteellä hylättiin ja josta valtakunnan syyttäjä Jukka Rappe ei valittanut hovioikeuteen. Syyte velallisen epärehellisyydestä on tällä hetkellä hovioikeuden ratkaistavana.


Pentti Kouri
, sijoittaja ja liikemies. Tunnettujen Kouri-kauppojen rahoja katosi 120 miljoonaa Cayman-saarille ja sille tielle ne jäivät. Rahoista osallisiksi päässeiksi on mainittu jopa arvostettuja pääjohtajia!
Nykyisin bisnekset ilmeisesti vaatimattomampia, mutta Kouri tullaan aina muistamaan hankkimastaan Kouri-kokoelmastaan, ainutlaatuisesta nykytaiteen kokoelmastaan, joka ajautui Suomen valtiolle ja joka nyt on esillä "hävyttömästi" ilman Kourin nimeä!


Per-Erik Lundh,
Metalliliiton puheenjohtaja ja entinen miljarditappion tuottaneen ammattiliittojen Osuuspankki Yhteistuen hallintoneuvoston puheenjohtaja, joka irtautui tehtävästään juuri sopivasti ennen romahdusta, dollarien maahantuoja.


Jaakko Lassila
, entinen Kansallis-Osake- Pankin pääjohtaja, entinen Pohjolan pääjohtaja, tuli kuuluisaksi "Tosi on"-lauseestaan, sekaantui Kouri kauppoihin ja lähti eläkkeelle ennen lopullista romahdusta.



VARJOJA


Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen kesällä ja syksyllä 1999 Laukaassa ja Jyväskylässä.


Kuvakertomus:
Jaska Jokunen
katso!

Laaja kuvakertomus Helsingin Kallio 56- sarjasta: "3 rullaa, 32 kuvaa"
katso!

Kuvakertomus:
Puhkupillit Jyväskylän kesässä: Pillit pussiin!
katso!

Kuvakertomus:
Moto Guzzi ja tyttö Jyväskylän
kesässä 1999
katso!

Kuvakertomus:
Elämä yhdessä kuvassa: Rullapoika
katso!

Kuvakertomus:
Iso-Britannian laivastovierailu Helsinkiin syksyllä 1957
katso!



Viikon kuvakertomus:
"Reilu peli"

ARKISTO MARRASKUU 1999

Tahallinen hämäys keskustelussa 1:

Pankkituki ei ollut pankkien tukea vaan pankkien omistajien tukea!

Tahallinen hämäys keskustelussa 2
:

Voutilainen huonojen asiakkaiden puhe oli tarkoin ajoitettu juoni: Ruvettiin keskustelemaan lillukanvarsista!

Tähän lankaan menivät liian monet, ministeriä myöten!

"Pankkituki"-keskustelu eduskunnassa Helsingin Sanomien mukaan (Jaakko Hautamäki ja Jouni Mölsä). Helsingin Sanomat, torstaina 18 marraskuuta 1999.

Ei voi olla sattuma, tai sitten voi, että valtakunnan päälehti uutisoi eduskunnassa käytyä keskustelua sisäsivuillaan otsikoiden juttunsa isoin kirjaimin:

Eduskunta tyrmäsi pankkitukikeskustelussa Voutilaisen puheet "uudesta pankkituesta"


ja hiukan pienemmällä.

Siimes: Pankit ilmeisesti tottuneet saamaan tukea tavalla tai toisella.

Juttu alkaa Voutilaisen puheiden tyrmäämisselostuksella Sitten on asiaa:

"Hallituksen pankkitukiselonteon käsittelyn yhteydessä korostettiin sitä, että pankkikriisissä on ollut rahan lisäksi kyse suuresta inhimillisestä onnettomuudesta. Sekä vasemmistoliiton, kristillisten että pienryhmien ryhmäpuheissa ehdotettiin talouskriisin takia velkaantuneiden jonkinlaista armahdusta."

"Ehdotus ei saanut tukea suurista ryhmistä." .
"(Siimes) torjui selkeästi ehdotukset pankkikriisin jälkeisten velkojen yleisestä armahtamisesta."

"Sdp:n Leena Luhtanen nimesi pankkikriisin aikaan pääministerinä olleen keskustan Esko Ahon "pankkituen varsinaiseksi pääarkkitehdiksi"."

Sitten Luhtanenkin sortuu lillukanvarsiin, niin kuin myös keskustan Mari Kiviniemi, joka kuitenkin
"nimesi kriisin säästöpankkikriisiksi ja koko kansantalouden poikkeustilaksi."

Sitten Kari Kantalainen (kok) jatkoi lillukanvarsilinjalla kunnes jatkoi:
".yleiseen velallisten armahdukseen ei voida mennä."

Sitten Kari Uotila (vas) vaati yksityisille yrityksille, siis pankeille palveluvelvoitetta! Lopulta hänkin vaati:
"pankkikriisin vuoksi vaikeuksiin joutuneiden velallisten omista lähtökohdista tapahtuvan sovittelun lisäämistä."
""Ennen perintäkannan siirtoa uudelle perintätaholle tulee mahdollisimman monelle perittävälle antaa mahdollisuus sovintoratkaisun tekemiseen"."

Sitten Vihreiden Erkki Pulliainen
"kepitti hallituksen selontekoa siitä, että siinä käsitellään pankkikriisiin liittyvää lähihistoriaa "niukasti ja silkkihansikkain"."
"Pulliainen nimesi 1990 pääministerinä olleen Harri Holkerin (kok) "kasinopelikauden ruhtinaaksi" ja Holkerin hallituksen kauden "tyhmyyden aikakaudeksi".

Presidentin nimi oli Mauno Koivisto, joka teki Holkerista tarpeeksi heikon pääministerin turvatakseen itselleen jatkokauden. Siinä juonittelua pahimmillaan! (nettisanomat).

"Pulliainen esitti erillisen komitean perustamista käsittelemään ylivelkaantuneiden ongelmia. Sen puoleen voisivat määräajan puitteissa kääntyä kaikki ne, jotka "katsovat tulleensa väärinkohdelluiksi perusteltavissa olevalla tavalla"."

Taidatkos sen ihanammin sanoa! (nettisanomat).

Ruotsalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt Ola Rosendahl puuttui lillukanvarsien lisäksi myös takaajan asemaan:
""Pankkikriisin aikana takaaja ei aina ollut tietoinen velvoitteistaan."

Itseasiassa pankit huijasivat ihmisten nimiä papereihin kertomatta esimerkiksi mitä yleispanttaus tarkoittaa! (nettisanomat)

Kristillisen liiton Sakari Smeds:
"Pankkikriisin murjomille pitää antaa uudestaan yrittämisen mahdollisuus". "Velkavankeuteen ja unohdukseen tuomitut tarvitsevat yleistä ja yhtäläistä akordia, velka-armahdusta, laajaa sopimisen ja sovittelun henkeä".

Perusssuomalaisten Raimo Vistbacka totesi, että: "pankkituki olisi pitänyt kierrättää velallisten kautta"."

Remonttiryhmän Risto Kuisma arvioi, että "pankkituella ostettiin hiljaisuus ja estettiin kriisin syiden avoin selvittäminen."

"Pankkituki"-keskustelu eduskunnassa Helsingin Sanomien mukaan (Jaakko Hautamäki ja Jouni Mölsä). Helsingin Sanomat, torstaina 18 marraskuuta 1999.



Nettisanomat.com 18. marraskuuta 1999 pm


Lue myös!

Taloushistoriaa:
Kun Lindblom ja Koivisto olivat norjalaisessa boksissa ja kuinka he pääsivät sieltä pois.

torstaina lokakuun 28. päivänä 1999.

Aho - anteeksiantamaton amatööri? Presidenttiehdokas Esko Aho hoiti pääministerikaudellaan pankkien omistajien edut, ei asiakkaiden.
torstaina lokakuun 14. päivänä 1999.

Merita luisui ruotsalaisille, siniristi haalistuu.

MeritaNordbanken selkeyttää konserni-rakennettaan.
torstaina lokakuun 14. päivänä 1999.

Pankkitukirahat valuvat Ruotsiin Säästöpankkien pikkominen uudessa valossa

Pilkkojan syntymäpäivähaastattelu.


maanantaina syyskuun 27. päivänä 1999
.

"Köyhät opiskelijat, painukaa helvettiin! Ette maksa tarpeeksi pankinomistajien tukea!"
torstaina elokuun 12. päivänä vuonna 1999


Kirjoita mielipiteesi suoraan lomakkeelle!


  http://www.nettisanomat.com/
1999/11/18/n9916pankit2.htm

MAALISKUU 2016

KUNNIA SILLE, JOLLE SE KUULUU!

Joku päivä sitten kerrottiin Nalle Björn Wahlroosin puhuneen aikoinaan pankin asiakkaista, jotka tuovat vain hiekkaa pankin lattioille.

Kyllä se särähti korvaan, kun itse muistin, että näin olisi sanonut KOP:n silloinen toimitusjohtaja tai pääjohtaja Pentti Voutilainen. En sitten jaksanut "oikaista" muiden kiireiden takia.

Nyt sitten Helsingin Sanomien Marko Junkkari on selvittänyt asiaa koko sivun kirjoituksessaan "Kuka toi hiekkaa pankin lattialle?" "Viime viikkoina on siteerattu ahkerasti Lauri Ihalaisen ja Björn Wahlroosin vanhoja puheita. Valitettavasti kunnia ei taida mennä oikeaan osoitteeseen." Helsingin Sanomat lauantaina 26.03.2016.

Junkkari on kovasti tutkinut asiaa ja jopa Wahlroos itsekin kieltää sanoneensa näin. Sitten epäillään KOP:n vuosien 1983-1991 pääjohtaja Jaakko Lassilaa. KOP:n historian kirjoittanut professori Markku Kuisma on aluksi lähes varma, että lause ei ole Lassilan, mutta muuttaa sitten mielensä. Useiden soittojen jälkeen Junkkari päätyy sitten toteamukseen: "Se kuulostaa ihan Nallelta."

Kunnia sille, jolle se kuuluu.

On mietittävä missä yhteydessä pankin johtajan kannattaa sanoa näin. Ja yllätys, yllätys: silloin kun halutaan huomio pois olennaisesta.

Tässä ohessa on Nettisanomissa 1999 julkaistu kirjoitus: "Voutilainen huonojen asiakkaiden puhe oli tarkoin ajoitettu juoni: Ruvettiin keskustelemaan lillukanvarsista!"

Jutussa on katkelmia "pankkituki"-keskustelusta eduskunnassa Helsingin Sanomien kirjoituksesta marraskuun 18. päivältä 1999. Kirjoituksen otsikko oli: "Eduskunta tyrmäsi pankkitukikeskustelussa Voutilaisen puheet "uudesta pankkituesta"."

Vaikkei tässä nyt dokumenttia hiekasta olekaan, niin muistan kyllä Voutilaisen käyttäneen ko. ilmaisua.

Voi olla tietenkin, nyt kun oikein ajattelee, että se olikin yhdessä keksitty juoni, jota Björn Wahlrooskin oli suunnittelemassa. Hänellä itsellään oli täysi työ pelastaa SYP myös Voutilaisen kansallisanti-tuella ja tietenkin hänen suunnitelmissaan oli jo valtionpankinkin, Postipankin, ryövääminen.

Näin ollen Pentti Voutilaiselle jäi tämä likainen työ, josta tietenkin sai ruhtinaallisen palkkion.

Eiköhän totuus löydy arkistoista tostaipäivän tienoilta marraskuun 18. armon vuonna 1999.

Nettisanomat. Pertti Manninen, Maanantai 28.03.2016 20:48.


Lue myös kirjoitus vúodelta 2004:

"Pankki oli matkalla kohti loppuaan, osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet olivat vaarassa.

Jo vuotta ennen Esko Ahon pankkitukipäätöstä säätytalolla oli Aleksanterinkadun vanhaan pankkisaliin kokoontunut Suomen Yhdyspankin arvovaltainen hallintoneuvosto. Paikalla oli ilaskiveä ehnroothia björnbergiä pankin napamiehiä ja omistajia. Johtokunnan jäsenet Ahti Hirvonen ja Björn Wahlroos lukivat madonlukuja ja johtivat puhetta. 

Lopuksi esitettiin Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio, oli turvattava paikallaolijoiden ja muidenkin pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset.
 
Vanhan ja kunnianarvoisen pankin yhtiöjärjestys muutettiin huomaamatta veronmaksajien silmien edessä. Velkoja ja sitoumuksia siirrettiin vanhasta SYP:stä Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy:lle,  joka kas kummaa muutti nimensä heinäkuussa vuonna 91 Suomen Yhdyspankiksi.

Vanha ja kunnianarvoisa entinen SYP se muutettiin Unitas Oy:ksi. 
Uudelle yhtiölle roskapankki SYP:lle jäivät sekkitilit myös yleiseen liikenteeseen lasketut velkakirjat, sekä ulkomaiset että kotimaiset, ne siirrettiin tälle susipankille."

Seppo Konttinen Ylen Talousarvio-lähetyksessä perjantaina 14.05.2004. Ohjelman nimi oli Pankkivangit.
Lue lisää! http://www.nettisanomat.com/
2004/05/20/
pankkivankituki.htm

 

 

 






Il Vangelo secondo Matteo 1964 Kuva -
Pääsiäisviikko Lue! - Huolensa kullakin. Puhelua. Arkisto 2005. Lue!

ARKISTO TOUKOKUU 2000

Ahneus tuhoaa yhteisen lepopäivän.


Wille Riekkinen, Kuopion hiippakunnan piispa.
Timo Veijola, Vanhan testamentin tutkimuksen professori, Helsingin yliopisto.

Helsingin Sanomat, Mielipide, tiistaina 16. toukokuuta 2000.


Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen, jonka tarkoituksena on lisätä tuntuvasti kauppojen sunnuntaiaukioloa.

Kaupat voisivat esityksen mukaan olla auki sunnuntaisin nykyisten kesäkuukausien ja joulukuun lisäksi myös toukokuussa ja marraskuussa.

Pienet alle neljänsadan neliömetrin myymälät saisivat olla sunnuntaisin auki ympäri vuoden kello 12:sta kello 21:een. Samalla esitetään vapaata sunnuntai aukioloa myös huonekalu- ja autokaupoille sekä partureille ja kampaamoille.

Esitys noudattaa johdonmukaisesti linjaa, jolla maamme viimeaikaiset hallitukset ovat kokoomusministerien aloitteesta pyrkineet vähä vähältä murtamaan yhteiseen lepopäivään liittyviä inhimillisiä arvoja.

Kun kaupan aukiolorajoituksia puretaan, ilmiö laajenee sieltä väistämättä muillekin aloille, kuten lakiesityksen partureita ja kampaamoita koskeva kohta selvästi osoittaa. Ennen pitkää yhteiskunta toimii täysillä läpi viikon. Päädytään non stop -yhteiskuntaan, jossa ei tunneta yhteisiä lepopäiviä, ei mitään vaihteen varjoa.

Uskooko hallitus tosissaan, että tällä tavalla parannetaan suomalaisen yhteiskunnan henkistä hyvinvointia? Yleisesti on tiedossa, että suomalainen yhteiskunta ei voi hyvin. Jo noin puolet työikäisestä väestöstä kärsii ajoittain työuupumuksesta.

Nuoret voivat pahoin, juopottelevat ja kiusaavat toinen toistaan kouluissa. Vanhukset on unohdettu yksinäisyyteen odottamaan kuolemaa ja psykiatristen sairaaloiden potilaita on siirretty sankoin joukoin niin sanottuun avohoitoon katuja mittailemaan.

On käynyt selvääkin selvemmäksi, että kysymys ei ole ensi sijassa yksilön vaan koko yhteiskunnan sairauksista.

Globalisoituneen talouden myötä koko yhteiskunta on radikaalisti vieraantumassa ihmisestä ja ihmisyydestä. Ihmisen luontaiset tarpeet on alistettu tehokkuuden ja talouselämän vaatimuksille. Kuitenkin ihmisen hyvinvointi vaatii hiljaisuutta, joutenoloa ja arkirutiinin katkaisevia juhlia.

Nykyään on olemassa tieteellistä ajan tutkimusta. Senkin perusteella tiedetään, että ihmisen henkisen hyvinvoinnin kannalta on hyödyllistä, kun aika ei ole yhtä ja samaa loputonta janaa, vaan että se jakautuu ihmisen mittaisiin, pienempiin jaksoihin, jotka luovat elämään säännöllistä vaihtelua.

Ei riitä, että jokainen yksilö ryhmittää aikansa haluamallaan tavalla, vaan tarvitaan myös kaikille yhteistä ajan rytmiä. Vasta se mahdollistaa yhteiset juhlat, yhteiset harrastukset, yhteiset tapaamiset ja koko kulttuurin kokemisen yhteisenä asiana.

Suomalainen yhteiskunta ei hyödy edes taloudellisesti vähääkään sunnuntaikaupasta. Rahaa ei tule mistään lisää. Se vain jakautuu eri tavalla.

Pienet perheyritykset ja erikoistavarakaupat ajetaan kohtuuttomalla kilpailulla henkihieveriin, ja jäljelle jäävät suuret kauppaketjut mammuttimaisine marketteineen. Lopulta laskun maksaa kuluttaja sekä kohonneina hintoina että yhteisen elämänlaadun olennaisena heikkenemisenä.

Ovatko päättäjät tietoisia, mitä ovat tekemässä horjuttaessaan yhteisen lepopäivän asemaa? Lepopäivää ei kannata suojella vain siksi, että se on säädetty Raamatussa, vaan siksi, että se on osoittautunut vuosituhansien saatossa ihmistä suojelevaksi instituutioksi.

Vanhan testamentin sapattikäsky on maailman vanhin työsuojelulaki. Sen tarkoituksena on suojella raskaisiin töihin pakotettuja ihmisryhmiä, mutta sen lisäksi myös työn teettäjiä itseään. Siksi sitä perustellaan 5. Mooseksen kirjassa sanoin: "Näin sinun orjasi ja orjattaresi saavat levätä kuten sinä itsekin." Siis myös "sinä itse", työnantaja, olet levon tarpeessa.

On syytä muistaa, että myös ne, jotka tänä päivänä hyötyvät globaalista taloudesta, pääomapiirit ja osakkeenomistajat, kärsivät yksilöinä aivan samoista psyykkisistä ongelmista kuin muukin väestö.

Jo Vanhassa testamentissa on nähty kirkkaasti se, että kaupankäynti sapattina tuhoaa lepopäivän ytimen. Siellä on nähty yhtä kirkkaasti myös se, millaisista motiiveista lepopäivän horjuttaminen nousee. Taustalla on ihmisen pohjaton ahneus.

Siksi profeetta Aamos hyökkää aikansa rahamiehiä vastaan, jotka sanovat: "Milloin päättyy uudenkuun juhla, että saamme myydä viljaa, milloin sapatti, että saamme avata varastot?" (Aam. 8:5).

Aamoksen hyökkäyksen kohteena ovat suurliikemiehet, jotka pyrkivät maksimoimaan voittonsa ja kaatamaan kilpailijansa. He "polkevat vähävaraisia ja ajavat maaseudun köyhät perikatoon." He haluavat ottaa kaiken irti myös ajasta, päästä eroon taloudellisesti näennäisen hyödyttömistä juhla- ja lepopäivistä saadakseen näin "varattomat valtaansa rahalla ja köyhät kenkäparin hinnalla."

Eikö ahneudelle ole olemassa mitään rajoja Suomessa riemuvuonna 2000?

Wille Riekkinen, Kuopion hiippakunnan piispa.
Timo Veijola, Vanhan testamentin tutkimuksen professori, Helsingin yliopisto.

Helsingin Sanomat, Mielipide, tiistaina 16. toukokuuta 2000.
Ahneus tuhoaa yhteisen lepopäivän.




tämä meno joka päivälle?

 

 

 

 

 

 

 



loppuvatko tavarat kaupasta?

kuvat: Pertti Manninen, Helsinki ja Jyväskylä toukokuussa 1999.

 

 

 

 

 



tämä meno joka päivälle?

 

 

 

 

 

 

 

 



tämä meno joka päivälle?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 



tämä meno joka päivälle?

"Eikö ahneudelle ole olemassa mitään rajoja Suomessa riemuvuonna 2000?"

http://www.nettisanomat.com/
2000/05/18/ahneustuhoaa.htm

MAALISKUU 2016

KESKISUOMALAINEN
Talous

Kauppojen uudet aukiolot pyhätestiin pääsiäisenä

Myös jättimarketit ovat avoinna pitkäperjantaina.

Kaupat pääsevät hyödyntämään vuoden alussa vapautuneita aukioloja ensimmäistä kertaa isoina juhlapyhinä, sillä valtaosa päivittäistavarakaupoista on avoinna kaikkina pääsiäispäivinä. Keski-Suomessa toimivista ketjuista tosin Minimanin ja Lidlin myymälät ovat suljettuina pitkäperjantaina.

Muutos aikaisempiin vuosiin verrattuna on suuri, sillä aiemmin aukiololainsäädäntö mahdollisti vain alle 100-neliöisten pikkukauppojen aukiolon pääsiäispyhinä. Käytännössä vain pienet Siwat olivat avoinna pyhinä.

Tänä vuonna pitkäperjantaina ja pääsiäispäivinä jättimarketeissa voi asioida jopa kello 23:een asti. Esimerkiksi Keskimaan Prismat ovat avoinna yhtä myöhään kuin muinakin päivinä.

Keskimaan myymälät ovat avoinna pääsiäispyhinä sunnuntaiaukiolojen mukaan. Poikkeuksena ovat Jyväskylän Sokos ja Mestarin Herkku, jotka ovat kaikki pääsiäispyhät kiinni.

Aukiolopäätös ei ollut helppo

K-kaupoissa kauppiaat päättävät myymälöidensä aukioloajoista itse. Esimerkiksi Jyväskylän ja Äänekosken K-citymarketit ovat avoinna pitkäperjantaina ja pääsiäispäivinä kuusi tuntia – lauantaina ovat käytössä normaalit aukiolot.

Helpolla aukiolopäätökset eivät kaupoissa syntyneet.

– Pääsiäisen aukiolot aiheuttivat kyllä miettimistä, mutta päätimme tarjota ihmisille mahdollisuutta käydä kaupassa. Kokeilemme, miten pyhien aukioloajat otetaan vastaan, Jyväskylän Seppälän Citymarketin elintarvikekauppias Vesa Nurminen kertoo.

Minimani päätyi pitämään kaupan ovet kiinni pitkäperjantaina.

– Emme odota ihmisten liikkuvan pitkäperjantaina, minkä vuoksi emme pidä tarpeellisena pitää myymälöitä auki. Kiirastorstai on vilkas päivä, jolloin käydään paljon ruokaostoksilla, toimitusjohtaja Heikki Tynjälä sanoo.

– Otamme ihmisiltä palautetta, miten he kokevat asian.

Suomen Lähikaupan viestintäjohtajan Jaana Huttusen mukaan laajat aukiolopäivät ovat luontevia lähikaupoille jo ennestään.

– Mutta kyllä tämä meillekin on iso muutos, hän sanoo.

Viime pääsiäisennä Suomen Lähikauppa sai pitää auki vain noin 190 kauppaverkkonsa pienintä kauppaa.

Päivän uskonnolinen merkitys pohdituttaa

Pitkäperjantai on Suomessa ollut historiallisesti päivä, jolloin hiljennytään monissa perheissä – moni muistaa lapsuudestaan, että päivä on ollut nimensä veroinen. Nyt päivästä tulee samanlainen kauppapäivä kuin muistakin. Keskustelussa kaupparyhmien edustajien kanssa huomaa, että kauppaketjuissakin päivän uskonnollista merkitystä on pohdittu.

– Kun lakia on muutettu, perusajatus on, että kaupan ei pidä erotella juhlapäiviä toisistaan. Toisille tärkein juhlapäivä on pääsiäinen, toisille taas äitienpäivä tai juhannus, kenttäpäällikkö Jari Kivimäki Keskimaasta sanoo.

Kirkkohallituksen kansliapäällikön Jukka Keskitalon mukaan kauppojen aukiolo pääsiäisenä on yksi askel kohti 24/7-yhteiskuntaa, joka ei pysähdy hetkeksikään.

– Talouden alttarille näyttää nyt alistuvan yhteiskunnan pyhän ja arjen rytmikysymykset, Keskitalo arvioi.

Keskitalon mukaan pyhän ja arjen vaihtelua on perinteisesti pidetty yhteiskunnassa hyvänä asiana.

– Nyt värisävyt häviävät ja tulee enemmän harmaan eri sävyjä. Yhteiskunta muuttuu ja arvostukset sen mukana.

Kansliapäälliköllä ei ole mitään tarvetta moralisoida jo tehtyjä päätöksiä, mutta hän ei kuitenkaan näe nykyistä kehitystä hyvänä.

– Oli hyvin radikaali toimenpide vapauttaa kauppojen aukioloajat täysin. Esimerkiksi Saksan talous porskuttaa yhä, vaikka siellä kaupan ovet pidetään pyhinä kiinni.

Lauantai-ilta vetää asiakkaita

Kaupat ovat tämän vuoden alusta lähtien saaneet olla auki vapaasti, kun aiemmin aukioloa rajoitettiin kaupan koon mukaan.

Eniten muutokset näkyvät lauantai-iltaisin ja sunnuntaisin sekä juhlapyhinä.

Useissa ruokakaupoissa on huomattu, että eniten tarpeeseen ovat tulleet lauantai-illan kauppatunnit, jotka ovat myös kaupallisesti merkittäviä.

Kaupoista kerrotaan, että muut lisätunnit ovat kasvattaneet suosiotaan vähitellen. 2,5 kuukauden kokemuksen perusteella pienet kaupat ovat menettäneet myyntiä isoille liikkeille lakimuutoksen jälkeen.

Keskimaan mukaan uudet aukioloajat ovat toimineet parhaiten Jyväskylässä.

Jorma Rahkonen, Pipsa Olli

KESKISUOMALAINEN
Talous 17.03.2016 09:30
Kuva: "Kristiina Jakab on töissä pääsiäissunnuntaina Seppälän K-Citymarketissa. Hänelle sopii hyvin työskentely pyhinä ja aattoina."

 

 

 



Minna Canthin päivä. Tasa-arvon päivä.
Pääministerikin ymmärtää matala-
palkkaisia naisia, hädän hetkellä. Lue!

nettisanomat kiirastorstaina 24. maaliskuuta 2005. Numero 323.  

Il Vangelo secondo Matteo 1964 Immagini
Sopra: alcune scene tratte dal film; sotto: due manifesti del Vangelo
La morte non è nel non poter comunicare ma nel non poter più essere compresi "Pier Paolo Pasolini
Pagine corsare", vita e morte di un poeta del nostro tempo Le immagini.

http://www.nettisanomat.com/2000/04/20/etusivu.htm

"Ajattelimme, että miksei luettaisi piinaviikolla ihmisten oikeista kärsimyksistä eikä vain 2000 vuoden takaisista", diakoniasihteeri Kaarina Lappalainen kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön keskuksesta sanoo.

"Nämä kertomukset paljastavat, että Suomessa on ongelmia, jotka eivät ole kenenkään tiedossa. Monet eivät ole saaneet apua mistään!"

"Yhteiskunta ei halua puhua tästä. Halutaan unohtaa lama äkkiä, että päästään uuteen nousukauteen". Haastatellut KIMMO OKSANEN / Helsingin Sanomat Tiistaina 18.4.2000.

http://www.nettisanomat.com/2000/04/20/karmeitatarinoita.htm


http://www.nettisanomat.com/2000/04/20/velkakertomus.htm

Kuva: Juliste elokuvasta "Matteuksen evankeliumi". Pier Paolo Pasolini 1964. Pääkirjoitus: Tämä sivu, nämä linkit tiistaina 22.03.2005, tulevaa odottaen. Pertti Manninen.

http://www.nettisanomat.com/2005/03/24/etusivu.htm

Pääsiäisviikko.

Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi.
Ortodoksinen pääsiäistropari


Kulutusjuhlaksi rappeutunut Jeesuksen syntymäpäivä on syrjäyttänyt pääsiäisen, vaikka joulu ei uskonnolliselta arvoltaan ole ylösnousemuksen juhlan veroinen. Kristus on valjastettu Petteri Punakuonon rinnalle vetämään kulutusyhteiskunnan tavaravankkureita.

Kirkko kuitenkin muistuttaa olemassaolollaan, että on muitakin vaihtoehtoja kuin mammonan palvonta. Erityisen vahvasti toinen todellisuus, hengen maailma, on läsnä suurina kirkollisina juhlapyhinä.

Ortodoksinen pääsiäisaamunpalvelus alkaa puolilta öin. Sitä ennen kirkko on tyhjennetty ja kirkkokansa on kulkenut pyhäkön ympäri ristisaatossa tuohukset kädessään. Kun ristisaatto palaa kirkkoon, kirkon täytyy olla tyhjä. Se symboloi hautaa, joka jäi tyhjäksi Jeesuksen noustua kuolleista.

Läntiset kirkkokunnatkin juhlivat pääsiäisenä Kristuksen ylösnousemusta, mutta Kristuksen ristintien perimmäisenä tarkoituksena pidetään syntien sijaissovitusta.


Vielä eilen kiirastorstai roihusi korvani käytävällä ja minä lämmittelin käsiäni ylösnousemuksen loimussa,
nyt ajattelen ettei toivolla ole tyyssijaa, emmekä me tunne raskautemme laatua.
Jospa meidän epävarmuutemme on Hänen oikea nimensä.
Panu Tuomi, Pääsiäiskantaatti

Mitä niin kaiken mullistavaa opetuslapset kokevat pääsiäispäivänä, että he eivät enää pakene, eivät enää pelkää eivätkä piiloudu - vaan esiintyvät avoimesti kaupungissa, jonka muurien ulkopuolella heidän johtajansa on vastikään teloitettu?
Jonas Gardell

Ruusumaanantaina alkoivat ruusut kukkia Jeesuksen kärsimisen tiellä. Ne kuihtuivat. Jäljelle jäi orjantappurakruunu. Siitä Jeesus teki ikuisen ja katoamattoman kunnian kruunun.
Juhani Rekola

Jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi jyväksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon.
Joh. 15:13

(39) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Maaliskuu.
Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012. 




Selvitysmies ehdottaa nyt opintolainan takaisinmaksua palkasta LUE! - OPISKELIJOITTEN KURITTAMINEN. LUE! - KUMMALLISTA KUNNIAA. Autoverosekoilun takuumies Autoliiton kunniajäseneksi. Sauli Niinistö. LUE!
OPISKELIJOITTEN KURITTAMINEN. LUE! - HIRVET LUMESSA UUDESSA MAISEMASSA KUVAT
OPISKELIJOITTEN KURITTAMINEN. LUE!- HIRVET LUMESSA UUDESSA MAISEMASSA KUVAT
OPISKELIJOITTEN KURITTAMINEN. LUE! - OPISKELIJOITTEN KURITTAMINEN. SAMAT HOKEMAT VUODESTA TOISEEN! ARKISTO 1999 JA NYT 2016. LUE! - Arkisto 1999. Milloin tehdään viimeinen painokone? Lue! - Ryhmäkanne, Lue! Saamelaisten ... Lue! Niinistö Kuvat!

Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat- blogi

Minna Canthin päivä. Tasa-arvon päivä.

Ensimmäinen ehto naisen edistymiselle on persoonallinen ja henkinen vapaus. Siihen perustuu kaikki muu. 
Minna Canth


"Minna odottaa ruusun tuojaa lumeen hautautuneena". Jyväskylä. Vapaudenkatu. Tiistai 2013-03-19 16:45. Kuva: Pertti Manninen.

"Minna Canth muistettuna". Jyväskylä. Kirkkopuisto. Tiistai 2013-03-19 16:45. Kuva: Pertti Manninen. 

http://www.nettisanomat.com/2013/03/19/etusivu.html

MAALISKUU 2016.

Pääministerikin ymmärtää matalapalkkaisia naisia, hädän hetkellä.

Todistimme kaksi päivää sitten torstaina 17.03.2016 kummallisen näytelmän. Aamun radiossa pääministeri Juha Sipilä oli menossa ammattiliitto PAM:in, siis Palvelualojen ammattiliiton kokoukseen, jossa liiton hallitus oli päättämässä peruuko se päätöksensä olla olematta mukana "Suomen kilpailukyvyn pelastamisessa".

Pääministeri kertoi ymmärtävänsä pienipalkkaisten tai matalapalkkaisten naisten huolen toimeentulostaan. Tarkemmin sanottuna hän ei välttämättä itse ymmärtänyt tätä huolta vaan ymmärsi ammattiliiton huolen tästä.

Tähän oli nyt sitten ajauduttu, kun pääministeri Sipilä ryhtyi ylväästi jo lähes vuosi sitten toteuttamaan EK:n, Elinkeinoelämän keskusliiton, ja varsinkin sen puheenjohtaja Jyri Häkämiehen suunnitelmaa ammattiyhdistysliikkeen nujertamiseksi. Tietenkin tulos oli epävarma, mutta nyt sitä kannatti yrittää kun hallitukseen oli saatu petturipuolue Perussuomalaiset, joille mikä tahansa mäljyys kelpaisi, ainakin siis puolueen puheenjohtaja Timo Soinille. Kauanhan se kesti ennenkuin Soini asettui vastustamaan omaisuuden piilotuslakia, hallintarekisterilakia.

Keksittiin pakkolakeja ja muuta kivaa ammattiyhdistysliikkeen ja työtätekevien nujertamiseksi. Nyt kun sitten kaikki näytti päättyvän fiaskoon, pääministeri Sipilä joutui menemään naisvaltaisen liiton kokoukseen ja pyytämään armoa kasvojensa ja koko hallituksen pelastamiseksi. Saihan hän sitten liiton päätöksen muutettua ja ehkä hetkeksi helpotusta ahdinkoonsa.

Voihan tästä jotakin oppia, nöyryyttä, jos maaperä on otollinen. Tämä on tietenkin optimismia.

Pääkirjoitus. Pertti Manninen. Perjantaina 19.03.2016, tasa-arvon ja Minna Canthin päivänä.

Syksyn 2015 kuva:
SYYSKUU 2015. KOKO SUOMI PYSÄHTYY - SIPILÄ OSAA OLLA KOVA. LAUANTAI 12.09.2015 KLO 11:59.



SYYSKUU 2015. KOKO SUOMI PYSÄHTYY - SIPILÄ OSAA OLLA KOVA. ILTALEHTI, ILTA-SANOMAT. LÖÖPIT.

Kuva: Pertti Manninen. Uusimaa. Espoo. Leppävaara. CELLO. LAUANTAI 12.09.2015 KLO 11:59.

Maaliskuu. Tasa-arvo

Ensimmäinen ehto naisen edistymiselle on persoonallinen ja henkinen vapaus. Siihen perustuu kaikki muu.
Minna Canth

Ei ole mitään yhteiskunnallista toimintaa, joka kuuluisi naiselle naisena ja miehelle miehenä.
Platon

Koska olen mies, minusta voi tulla Paavi.
Miguel de Cervantes (1547-1616)

Koska ole mies, minusta ei voi tulla naisten pesutilojen siistijää.
Adonis

Päästäkää naiset kerran tasa-arvoiseen asemaan kanssanne, ja siitä lähtien he ovat yläpuolellanne.
Cato

En pysty sanomaan, ovatko naiset miehiä parempia - mutta varmaa on, että he eivät ainakaan huonompia ole.
Golda Meir

Yhteiskunnallisia edistysaskeleita voidaan mitata vain naissukupuolen yhteiskunnallisen aseman perusteella.
Karl Marx

(35) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012. 




 

 

 

 

 


Arkisto 1999 - Arkisto 2000 - Arkisto 2001 - Arkisto 2002

Laukaassa kesän alussa 1999. Yksi etappi on sivuutettu. Onnea tulevaisuudelle.

http://www.nettisanomat.com/galleria/uudet/galleriauudet.htm

2000
Opintolaina ainoa vaihtoehto?

Lyhyesti. Jenni Nurmi, opiskelija, Tampere.
Helsingin sanomat 03.11.00.

Opiskelen. Ahkerasti. Valmistun. Saan hyvän työpaikan. Kannan veromarkkani valtion kirstuun. Todellisuudessa asiat eivät ole näin yksinkertaisia. Onko "parempi" työpaikka tarpeeksi motivoiva tavoite, kun penniä pitää venyttää aivan viimeiseen asti?

Vuokran, puhelinlaskun ja bussikortin maksun jälkeen rahaa riittää juuri ja juuri peruselintarvikkeisiin ja talousmenoihin. Aina ei niihinkään. Haluaisin joskus käydä elokuvissa, mutta en siksi suostu ottamaan opintolainaa. Haluaisin joskus vierailla ystävieni tai perheeni luona.

Elinkustannukset nousevat jatkuvasti. Onneksi päättäjät ovat huomanneet tämän ja nostaneet työttömien kuukausituloja lähes kolmanneksella. Yleinen elinkustannusten nousu koskettaa rankasti myös opiskelijoita. Missä on meidän lisätukemme? Nuoret eivät vaikuta - äänestä. Onko nuorten passiivisuus päätösten syy vai seuraus? Tietoa ei voi syödä.

Jenni Nurmi, opiskelija, Tampere. Helsingin Sanomat 03.11.00.

http://www.nettisanomat.com/2001/08/09/etusivu.htm

2001
Köyhä opiskelija ei yllätä.

3. pääkirjoitus.
Helsingin sanomat
07.08.01.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta tutki opiskelijoiden toimeentuloa ja sai tulokseksi, että Helsingin yliopiston opiskelijoiden tulot vaihtelevat melkoisesti: kyselyyn vastanneista kolmannes eli köyhyysrajan alapuolella, mutta toisaalta joka viides asui omassa asunnossaan.

Opiskelijoiden tulot eivät yltäneet lähellekään koko väestön keskituloa. Tutkimustulosta tuskin voi pitää ällistyttävänä. Paljon yllättävämpää olisi ollut, jos Helsingin yliopiston opiskelijat olisivat osoittautuneet huippuansioihin yltäväksi ryhmäksi. Opiskelijoiden keskituloksi tutkimuksessa saatiin 4 390 markkaa. Tulot tulivat pääasiallisesti opintotuesta ja työnteosta. Valtion takaamaa opintolainaa opiskelijat karttelivat: lainaan turvautui joka kolmas opiskelija. Toimeentulotukeakin oli nostettu, vaikka puolet vastanneista ilmoitti, ettei edes tiennyt opiskelijan mahdollisuuksista nostaa toimeentulotukea.

Vastaajat valittivat opintotuen vähäisyyttä: se estää täysipainoisen keskittymisen tutkintoon. Yhteiskunta panee opintotukeen miljardeja. Sitä on tuskin mahdollista nostaa niin korkeaksi, ettäj okaiselle opiskelijalle riittäisi rahaa kaikkiin mahdollisiin tarpeisiin: korkeatasoiseen asumiseen Helsingissä, hyvään syömiseen, vapaa-ajan harrastuksiin, matkusteluun ja kännykkälaskuihin.

Opiskelija joutuu pakostakin tinkimään menoistaan, turvautumaan vanhempiinsa tai käymään töissä, mutta yhteiskunta tarjoaa hänelle ilmaisen yliopistokoulutuksen, joka mahdollistaa hyvän aseman työmarkkinoilla näinä pätkätöiden aikoinakin. Kiitokseksi yhä useammat opintolainan ottajat jättävät lainansa hoitamatta.

("Kännissä kirjoitettua?" -osastoon. linkki!)

Pääkirjoitus . Helsingin sanomat 07.08.01. tiistaina 7. elokuuta 2001. Pääkirjoitukset: 1. Etusijalle pantava työn verotuksen alentaminen. 2. Dopingjahdin kiusallinen huti. 3. Köyhä opiskelija ei yllätä.

nettisanomat.com 23.08.01. pm.

http://www.nettisanomat.com/2001/08/09/etusivu.htm

2002
Suomen perustuslaki pilkattavana


Opiskelijat pakotetaan ottamaan lainaa perustoimeentuloonsa ainoana ihmisryhmänä Suomessa.

Suomen perustuslain pitäisi taata kansalaisten tasa-arvoisuus lain ja hallinnon edessä. Näin ollen perustoimeentulo on turvattu lailla ja asetuksilla.

Yhtä ryhmää lukuunottamatta: Opiskelijat pakotetaan ottamaan lainaa pankista elämiseensä. Opiskelujärjestöt ovat kannelleet tästä oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Ympäripyöreässä vastauksessa hyväksytään vallitseva tilanne. Näin Suomi kantaa huolta nuoristaan.

Pertti Manninen 30. toukokuuta 2002.

http://www.nettisanomat.com/2002/05/30/suomenperustuslaki.htm

MAALISKUU 2016.

Selvitysmies Roope Uusitalo ehdottaa nyt opintolainan takaisinmaksua palkasta

maaliskuu 15, 2016

Kauan siinä meni ennenkuin tämä julkistettiin. Vielä selvitystulosta julkistaessaan professori vähätteli lainan takaisinmaksun vaikutusta opintojen aloittamiseen. Vähävaraiset suvultaan ovat kyllä sen verran viisaita, että karttaisivat syntynyttä velkataakkaa. Työn saanti ei ole aina varmaa.

Pitkään olen hokenut miksei voitaisi siirtyä takaisinmaksussa Ruotsin malliin, jossa lainaa maksetaan takaisin 1 prosentti palkasta.

Nyt Uusitalo pisti vieläkin paremmaksi. Hän ehdottaa 5 prosenttia vuodessa palkasta, ja siis huomaa jos työttömyys iskisi niin jossakin ajassa laina mitätöityisi.

Vielä hänenkin mallissa on se heikkous, että hän ehdottaa lainaa kahteen osaan, perusosassa olisi tämä malli käytössä. Suunta on nyt kuitenkin oikea.

Tämän Ruotsin mallin muistan siitä Ruotsin vaalikeskustelussa, jossa Persson hävisi vaalit. Siis vuosien takaa. Mauri Pekkarisellekin sitä aikoinani torilla selitin, mutta hän ei näyttänyt sitä ymmärtävän.

Viikkosanomat, Pertti Manninen, tiistai 15.03.2016 klo16:07.

http://viikkosanomat.fi/2016/03/15/selvitysmies-roope-uusitalo-ehdottaa-nyt-opintolainan-takaisinmaksua-palkasta/

Painovirheet korjattu illalla 19:30 ja seuraava juttu vuodelta 2009 löydetty ja joitakin asiasanojakin lisätty.

Opintolainan takaisinmaksu niin kuin Ruotsissa: 1 % työpalkasta.

Opintolainan takaisinmaksu niin kuin Ruotsissa: 1 % työpalkasta. Jos töitä ei saa, ei tarvitse maksaa takaisin. Väärinkäytökset marginaalisia. Tottakai ammatteihin valmistautuneet ja tutkinnon suorittaneet tai keskeyttäneet menisivät töihin kun niitä olisi tarjolla.

Näin muistan Ruotsin vaalien keskustelussa Perssonin sanoneen (1 %:n), korjatkaa jos olen väärässä. Tämä järjestelmä olisi ainakin hyvä, sillä työttömyyttä lainan ottamisen esteenä ei tarvitsisi pelätä.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Torstai 2008-11-06 klo 22:44.

http://viikkosanomat.fi/2009/11/05/opintolainan-takaisinmaksu-niin-kuin-ruotsissa-1-tyopalkasta/

Jutussa oli myös lainaus Uudesta Suomesta:

”Nuoria insinöörejä suoraan kortistoon
Ammattikorkeakoulut ja korkeakoulut tuottavat tällä hetkellä liukuhihnalta työttömiä insinöörejä, tradenomeja ja diplomi-insinöörejä. Tämän paljastavat Uuden Suomen Akavasta saamat yksilöidyt tilastot koulutusaloittain.

Äkisti heikentynyt työllisyystilanne on pannut monen yliopisto-opiskelijan siirtämään valmistumistaan, kerrotaan Akavasta. Myös työn saaminen voi olla helpompaa, kun on opiskelijan statuksella, eikä työttömänä. Pysyminen yliopiston kirjoissa kaunistaa siten työttömyystilastoja heidän osaltaan.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/76151-moni-nuori-pelkaa-valmistua-syy-naissa-synkissa-luvuissa

Tämä siis vuonna 2009.
Sama


Maaliskuu. Kevätpäiväntasaus.

Kaikki polut Jumalan luo ovat yhtä hyviä.
Mahatma Gandhi

Se on jumalaista, kun kuolevainen auttaa kuolevaista.
Plinius vanhempi

Niin jumalten kaltaisiksi eivät ihmiset millään muulla tavalla muutu kuin auttamalla toisia ihmisiä.
Cicero

Paras tapa tulla tuntemaan Jumala on rakastaa monia asioita.
Vincent van Gogh

Hyvä on jumaluudelle yhtä vierasta kuin paha. Jumalalla ei ole mitään tekemistä moraalisten arvojen kanssa.
Jakob Bosshart

Jumalallista on kaikki, mikä on järkevää.
Immanuel Kant

Silmä ei näe Jumalaa hyvin muutoin kuin kyynelten läpi.
Victor Hugo

Sokrateen ja myös minun mielipiteeni on se, että viisain teoria jumalista on olla ilman mitään teoriaa.
Michel de Montaigne

(37) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012.  Maaliskuu. Kevätpäiväntasaus.




Aurinkolaulu

On monta uskoa päällä maan 
ja toinen toista kiittää, 
mut laulajalla yks usko on vaan,
elin-iäksi hälle se riittää:
min verran meissä on lempeä, 
sen verran meissä on iäistä, 
sen verran meistä myös jäljelle jää, 
kun päättyvi päivämme tää.

Kuka tietävi, mistä me tulemme 
ja missä on matkamme määrä?
Hyvä että me sitäkin tutkimme, 
ei tutkimus ole väärä.
Mut yhden me tiedämme varmaan vaan:
me kuljemme kumpuja mustan maan,
ja täällä meidän on eläminen,
miten taidamme parhaiten.

Eino Leino, osia Aurinkolaulusta

(36) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012.  Maaliskuu. Kevätpäiväntasaus


MAALISKUU 2016. HIRVET LUMESSA UUDESSA MAISEMASSA.

HIRVET LUMESSA UUDESSA MAISEMASSA - Äidin 100-vuotispäivänä 05.03.

Ei ehtinyt äitini nähdä tätä maisemaa kuin sielunsa silmillä. Muutama vuosi kuolemansa jälkeen synkkä metsä hakattiin kokonaan pois ja niin maisema avartui ja ilta-aurinkokin paistaa kesällä myöhään yöhön. Kaivon rengas on jäänyt muistuttamaan menneestä, isästäkin, ja varastokin on rakennettu myöhemmin. Poika ja Rasmus-kissa ihailevat harvemmin ohi loikottavia hirviä, peurojahan kulkee päivittäin puhumattakaan pienemmistä. (Lapsenlapsi syleilee mummiaan lähtiessään kotimatkalleen tämän 90-vuotispäiviltä.) Kuva

Kuvat: Pertti Manninen helmikuun sunnuntaina 21.02.2016 klo 11:09. ISONNA!

OPISKELIJOITTEN KURITTAMINEN. SAMAT HOKEMAT VUODESTA TOISEEN! ARKISTO 1999 JA NYT 2016.

BEN ZYSKOWICZ, eduskuntaryhmän puheenkohtaja (kok) 1999: "Valtiontalouden tervehdyttäminen ja valtion velkaantumisen vähentäminen ovat pitkäjänteistä politiikkaa, josta hyötyvät eniten juuri tulevaisuuden veronmaksajat." (Helsingin Sanomat maanantaina 09.08.1999).

SANNI GRAHN-LAASONEN, opetus- ja kulttuuriministeri (kok) 2016: "Ajattelen kuitenkin, että nuorten sukupolvien kannalta aivan ratkaisevaa on, onnistummeko kääntämään Suomen suunnan ja pysäyttämään velaksi elämisen nuorten piikkiin." (Keskisuomalainen keskiviikkona 02.03.2016).



"Valtio ei saa velkaantua, mutta opiskelija kyllä". Aamulehti keskiviikkona 02.03.2016.
Kuva: Pertti Manninen Jyväskylän ammattikorkeakoulun Dynamon lehtiaulassa 02.03.2016 klo 13:59.

- Minusta on outoa, että toitotetaan Suomen valtion velanoton turmiollisuutta, mutta on ihan ok, että opiskelijat joutuvat ottamaam lisää velkaa, sosiaalityön opiskelija Vesa Hänninen keittää."
Aamulehti. Jutta Högmander keskiviikkona 02.03.2016."

Asiaan liittyviä kuvia Aamulehdestä, Kauppalehdestä, Keskisuomalaisesta ja Metrosta. Katso!


Maaliskuu. Lapsuus

Lapsi, jota ivataan, oppii pelkäämään. 
Lapsi, jota arvostellaan, oppii tuomitsemaan.
Lapsi, jota petetään, oppii pettämään. 
Lapsi, joka kohtaa vihamielisyyttä, oppii hyökkäämään.
Lapsi, joka saa hellyyttä, oppii rakastamaan. 
Lapsi, jota rohkaistaan, oppii luottamaan itseensä.
Lapsi, joka saa tuntea totuuden, oppii ymmärtämään oikeutta. 
Lapsi, jota kiitetään, oppii olemaan kiitollinen.
Lapsi, joka näkee annettavan omastaan muille, oppii olemaan huomaavainen.
Lapsi, joka saa tietoa, oppii tuntemaan viisauden.
Lapsi, jota kohtaan tunnetaan kärsivällisyyttä, oppii olemaan pitkämielinen.
Lapsi, joka elää onnellisena, löytää rakkauden ja kauneuden.

Ronald Russell

(28) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012. 





MAALISKUU 2016. BEN ZYSKOWICZ, eduskuntaryhmän puheenkohtaja (kok) 1999: "Valtiontalouden tervehdyttäminen ja valtion velkaantumisen vähentäminen ovat pitkäjänteistä politiikkaa, josta hyötyvät eniten juuri tulevaisuuden veronmaksajat." (Helsingin Sanomat maanantaina 09.08.1999).
SANNI GRAHN-LAASONEN, opetus- ja kulttuuriministeri (kok) 2016: "Ajattelen kuitenkin, että nuorten sukupolvien kannalta aivan ratkaisevaa on, onnistummeko kääntämään Suomen suunnan ja pysäyttämään velaksi elämisen nuorten piikkiin." (Keskisuomalainen keskiviikkona 02.03.2016).



"Valtio ei saa velkaantua, mutta opiskelija kyllä". Aamulehti keskiviikkona 02.03.2016.
Kuva: Pertti Manninen Jyväskylän ammattikorkeakoulun Dynamon lehtiaulassa 02.03.2016 klo 13:59.

- Minusta on outoa, että toitotetaan Suomen valtion velanoton turmiollisuutta, mutta on ihan ok, että opiskelijat joutuvat ottamaam lisää velkaa, sosiaalityön opiskelija Vesa Hänninen keittää."
Aamulehti. Jutta Högmander keskiviikkona 02.03.2016."

Asiaan liittyviä kuvia Aamulehdestä, Kauppalehdestä, Keskisuomalaisesta ja Metrosta. Katso!

 

 

 

 


Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm, Euro, Ei leikkauksille, Palvelujen puolesta!

Sunnuntai 2013-04-21: Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm, Euro, Ei leikkauksille, Palvelujen puolesta! Suomalaiset Euro- ja Emu-intoilijat Ylen esittämässä dokumentissa 21:49, 21:54 ja 22:07. Kuvat: Pertti Manninen. Isonna!

ARKISTO 2005 VAINOTTUJEN PÄIVÄ 27.01
ARKISTO 2008 VAINOTTUJEN PÄIVÄ 30.12

Keskiviikko 2016-01-27 - N:o 1855
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.


ARKISTO SYYSKUU 2014.
PAASIKIVEN PATSAALLA.


PAASIKIVEN PATSAALLA. Pieni istuva pysähdys patsaan jalustalla ilmaisia Narinkkatorilla jaettuja mainosnakkeja mutustellen hiukan ympäristöä tarkkaillen ja hetken kuluttua Kiasman edestä lähtevän bussin kyytiin kiíruhtaen.
OPPIA AHMIVA NEITONEN
Kuvat: Pertti Manninen torstaina 2014-09-18 klo 17:11 - 17:20. Helsinki Mannerheimintie.

Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat- blogi
"Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa".



Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa.
Kuva Pertti Manninen. Jyväskylä. Asemakatu. Forum. Keskiviikkona 2008-11-12 klo 09:55. 


"Vanha lastensairaala hajoaa käsiin - Nyt kyllä raskennetaan yhdessä uusi - Lahjoita 10 - Lahjoita 20- Uusi lastensairaala - Katso ketkä jo ovat talkoissa mukana: http://www.uusilastensairaala2017.fi
"Mitä kuuluu?" Maanantai 2013-03-04 16:03. Jyväskylä. Vapaudenkatu. Paikallisterminaali. Kuva: Pertti Manninen. Laajenna!

Arkisto 2001.

SMILE
from MODERN TIMES

Lyric by
JOHN TURNER and GEOFFREY PARSONS

Music by
CHARLIE CHAPLIN

Moderately, with great warmth


SMILE, thou' your heart is aching,
SMILE, even tho' it's breaking,
When there are clouds in the sky,
you'll get by,
If you SMILE though your fear and sorrow,
SMILE and maybe tomorrow,
You'll see the sun come shining thru
for you.

Light up your face with gladness,
Hide ev'ry trace of sadness.
Alto' a tear
may be ever so near,
That's the time you must keep on trying,
SMILE, what's the use of crying,
You'll find that life is still worth while,
If you'll just SMILE.


AIN', hymy voimat antaa.
AIN', hymy taakat kantaa,
harmaatkin pilvet puistat
kun muistat
hymy AIN' pois vie murheen, huolen,
AIN', hymy ilon puolen
tuo auringon paistelulle,
sulle.

Kasvoillesi onni suo.
Suru aina murheet tuo,
nyt ne peitä,
kaikk' kyyneleet heitä.
Nyt se on tehtävä, itku pois,
AIN', hymy elämän tois.
Taistele, muista sääntö vain,
niin, hymy AIN'.

 

Moderately, with great warmth

AIN' - HYMY

suomennos: pertti manninen,
1.0-versio, 17.05.01



modern times - nykyaika. kuvitelma.


http://www.nettisanomat.com/ 2001/05/17/hymy.htm

 
Nettisanomat Keskiviikko  2007-04-04. "Äidin rakkaus". Helsinki. Rautatientori. Lauantai 2007-03-31 klo 11. Pertti Manninen. Kuvasarja.
http://www.nettisanomat.com/
2007/04/04/etusivu.html

Kaiken keskellä aina läsnä! - VIIKKOSANOMAT


"Käden ojennus". Uusi tulkinta aikaisemminkin julkaistusta kuvasta. Pertti Manninen. Viikon kuva torstaina 31.07.2003.
http://www.nettisanomat.com/2003/07/31/viikonkuva.htm

 

Hesan Sanomat - Helsinki - 2016/04/18 - Nordean Björn Wahlroos: Emme ole tehneet mitään väärää. - Nordean mukaan se ei ole ohjannut asiakkaitaan veronkiertoon. Yle 07.04.2016. - Jonkinlainen valikoima Björn Wahlroosista Nettisanomista vuodesta 1999 alkaen! - KUVA. Ronja nauttii auringon lämmöstä. - SMILE from MODERN TIMES - Hymy - Toimittajalta - Never ending story – kunnianloukkauskirjoitus vuodelta 2004 yhä oikeuskäsittelyssä. - STUBB TANGOMARKKINOLLE! - - Arkistokuva. "Jyrki, Robin ja Minä" - KUNNIA SILLE, JOLLE SE KUULUU! - 1999. Voutilainen - "Kuka toi hiekkaa pankin lattialle?" Marko Junkkari. - 2000 Ahneus tuhoaa yhteisen lepopäivän. - 2016. Kauppojen uudet aukiolot. Kiirastorstai - Il Vangelo secondo Matteo 1964 Immagini Arkisto 2005 - Pääsiäisviikko. Kokoelmasta RAKASTA. Maaliskuu. Toimittanut Arto Manninen. Minna Canthin päivä. Tasa-arvon päivä. - Pääkirjoitus. - Pääministerikin ymmärtää matalapalkkaisia naisia, hädän hetkellä. - Juha Sipilä, Jyri Häkämies, Timo Soini, EK, PAM - Selvitysmies Roope Uusitalo ehdottaa nyt opintolainan takaisinmaksua palkasta - HIRVET LUMESSA - OPISKELIJOITTEN KURITTAMINEN. SAMAT HOKEMAT VUODESTA TOISEEN - Tasa-arvo. Kokoelmasta Rakasta. - PATSAALLA - KUVAT. KAMPISSA. - Vuosisadan kuva - Kuva. Vanha lastensairaala hajoaa käsiin. - Kuva. Käden ojennus. Karuselli. - etusivu - maanantai 18.04.2016 - Nettisanomat - Sanomanetti - Blogi: Viikkosanomat.fi - Kuvasanomat - Sanomatori - Viikkosanomat - Härkää sarvista - 12.fi -

Björn Wahlroos, Nordea, Panama-paperit, verparatiisi, veronkierto, Yle, KUVA, Ronja, nauttii, auringon, lämmöstä, SMILE, MODERN TIMES, Hymy. Toimittajalta, Never ending story, kunnianloukkauskirjoitus, 2004, oikeuskäsittely

N:o 1872 Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com - Sivu 2016-04-18 ja 2016-04-20, nettiin 2016-04-20 17:51, linkkejä 2016-04-20.

Nettisanomat-perhe. Kävijätilasto. Päivittäiset eri kävijät.
Syyskuu 2015 - tammikuu 2016

 

tammi 2016 helmi 2016 maalis 2016
nettisanomat.com
19302 39474 41975
viikkosanomat.fi
17895 19716 17183
12.fi
14696 9150 8376
sanomanetti.fi
12054 11682 10280
hs27.com
4939 6011 6143
sanomapark.fi
4897 4684 3199
helkinginsanomat.com
4748 3687 4051
viikko.fi
4114 3986 4552
sanomatori.fi
3654 3546 2662
nettimobi.com
3367 2407 2903
sanomahouse.fi 2852 2710 2366
nettilehti.com
2297 1669 1508
sanomaa.com
2249 1974 2016
hs24.mobi
1750 1978 1752
helsinkisanomat.info 1714 1898 3363
wincapita.fi
1567 1359 2009
week.fi
1566 1179 497
fy.fi
1273 1616 1155
shit.fi
1254 1170 937
sanomasampo.fi
1110 882 1169
vuosisanomat.fi
936 847 1108
kuvaviikko.fi
924 723 939
nettimobi.fi
910 817 832
sanomadigi.fi 901 972 1191
sanomaviikko.fi
801 647 890
kuvasanomat.fi 776 1464 2064
vuosi.fi
742 744 988
n1.fi
720 591 756
hesansanomat.fi
669 607 703
let.fi
669 594 525
kuvala.fi
622 582 650
iske.fi
620 565 567
keskiviikko.fi
596 573 660
venus.fi
573 582 622
helsinki-areena.fi
568 514 447
elama.fi
549 552 593
sanala.fi
533 485 630
raw.fi
516 496 502
12tori.fi
481 595 434
sanat.fi
477 475 459
sanonet.fi
476 512 497
maanantai.fi
471 478 467
infoinfo.fi
464 549 552
tiistai.fi
443 489 511
pappa.fi
430 452 516
kansalaistori.fi
412 423 358
sanomo.fi
405 357 373
iltaset.fi
382 335 474
suomisanomat.fi
375 412 457
mobisanomat.fi 332 334 357
mummi.fi
330 414 372
eduskuntatalo.fi
296 252 295
gagarin.fi
293 295 333
per.fi
254 254 1113
muistamo.fi 107 151 137
Tarkistus 2016-03-24 126351    
2016-04-06   139910 140468
kirkuva.fi     29
sanomamarkkinat.fi     61
sanomanet.fi     127
2016-04-06     140685

Nettisanomat-perhe. Kävijätilasto. Päivittäiset eri kävijät.
VUOSI 2014, alkuvuosi 2015 - loppuvuosi 2015


Sivun alkuun!


Sanomatori.fi-sivuston pohjalta (17.03.2016 - 31.12.2016) nettiin lauantaina 207-03-04.